Tämänkin bloggauksen voisi aloittaa "pitkästä aikaa", mutta näkeehän sen nyt muutenkin, että blogi on viime aikoina jäänyt harmillisen vähälle huomiolle - mutta nyt on sentään jotain esiteltävää:)

Lasten kasvaessa isommiksi tuli tarvetta ns. paremmille takeille ja uudet tummansiniset villakangastakit tietenkin tarvitsivat sopivat asusteet eli reippaat raitahuivit. Langoiksi valikoituivat Noro Kureyon ja Cascade 220, puikkoina muistaakseni 3,5 mm tai 4 mm. Silmukoita kummassakin huivissa on 37, sopiva määrä lapselle, mutta aikuiselle saisi olla jokunen enemmän. Mittaa huiveilla on noin 160 cm.

Omaa silmääni miellyttää enemmän tuo vasemmanpuoleinen ruskeasävyinen huivi,  mutta oikeanpuoleinen tuntuu olevan enemmän lasten makuun. Samoilla väriyhdistelmillä ajattelin vielä neuloa uudet Turn A Square-pipot ja jotkut raitalapaset.

Taisin jo jossain aikaisemmassa postauksessa mainita kahdesta peittoprojektista? Työn alla on torkkupeitot molemmille lapsille Dropsin Nepal- langasta. Varsinaista sarjatuotantoa neuloa pitkillä pyöröillä jopa neljää lappua yhtä aikaa, ainakin sillä tavalla saa langat suloisesti sekaisin. Mutta yritän tehdä molempia peittoja tasatahtiin;)

Tällä hetkellä lappuja on yhteensä vasta kolmisenkymmentä, joten urakka ei ole vielä puolivälissä, tavoitteena on noin 120 cm leveä ja ehkäpä 160 cm  pitkä peitto. Yhden lapun koko on karkeasti 20cm x 20cm, joten jotain pientä puuhaa tässä vielä on..

Mutta valon määrän lisääntyessä tulee jo mieleen kevät ja sitä myötä virkkaaminenkin alkaa taas houkuttelemaan. Uutta projektiahan ei järjellä ajatellen ollut mitään järkeä aloittaa, mutta houkutus kävi liian suureksi.... Tuumasta toimeen, Runsaasti Neulova Ystävä oli tekemässä lankatilausta ja ihan viattomasti lisäsin siihen muutaman kerän Dropsin Muskatia. Livenä värit olivat kuitenkin pienoinen pettymys ja ruokakauppareissulta mukaan tarttui samantyyppiset sävyt Novitan Tennesseetä. Klik! Nyt värit näyttivät paremmilta ja virkkuukoukku sai siinä määrin kyytiä, että rannetta alkoi pakottamaan;)

Tilkkujen värityksen idea on jostain Dropsin vauvanpeiton ilmaisohjeesta, omille väreille sovellettuna, mutta ohjeessa peitto oli koottu virkkaamalla ketjusilmukoilla sik-sak-ia eikä se oikein tuntunut omalta. Haaveissa on kehystää neljästä erilaisesta tilkusta tehty isompi tilkku suklaanruskealla, mutta tästä pikkukaupungista ei oikeaa väriä ole löytynyt eikä noita tilkkujakaan vielä niin kauhean montaa ole... Tästä tulee varmasti tällainen ikuisuuspeitto, mutta tämä tulee meidän makuuhuoneeseen beigeä 50-luvun nojatuolia koristamaan.

Poikien peitot oli "pakko" ottaa takaisin aktiivisempaan neulontaan, kun juniorit katselivat noita virkattuja lappuja ja ryhtyivät kyselemään omien peittotilkkujensa perään... Joten yritän tikutella noita tähtilappuja valmiiksi, tämän hetkiset torkkupeitot ovat aurinkokuvioidut viltit vanhempien 70-lukulaisista äitiyspakkauksista, nostalgisia ja vähän liian pieniä.

Korujakin on  työn alla, yksi ranneketju kesäksi valmistui viikonloppuna, mutta taas loppuivat tarvikkeet kesken ja setti jäi keskeneräiseksi. Palataan siihen toivottavasti pian!

Outi

edit: Näppi, pikkuhiljaa jää taas enemmän aikaa neulomiselle, toisaalta pihatyöt odottavat tekijäänsä lumen sulattua. Mutta pikkuhiljaa tämä työssäkäynti-kotityöt-harrastukset- yhtälö alkaa toimimaan paremmin:)

Joku kyseli jossain aikaisemmassa postauksessa ostomahdollisuuksia ohuille merinovillaisille lastenvaatteille (sukkia, villahousuja, paitoja yms.). Valitettavasti en itse osaa vastata, mutta jos joku tietää ostopaikkoja, niin hihkaiskaa vaikka tämän postauksen kommentteihin.