Kylmän kesäkuun aikana tarvittiin villasukkiakin ja silloinhan se kaamea todellisuus paljastui: kovin nukkaisiksi olivat muuttuneet ja lisäksi jääneet turhan pieniksi. Joten pitsihuivikaavioiden jälkeen oli neulojalla edessä arkitodellisuus: ei neulomista ainoastaan huviksi, vaan myös hyödyksi.

Lankavarastosta löytyi pari Dropsin Fabel- kerää, jotka olin ihan poikien sukkia varten tilannutkin. Joten ensimmäiseksi tikuttelin perusvillasukat suoraan yhdestä kerästä: helppoa ja nopeaa, kaksi langanpäätä pääteltäväksi ja valmista tulee. Paitsi tällä tavoin neulottuihin sukkiin kului 26 grammaa lankaa, joten toisiin samanlaisiin ei samasta kerästä riittäisi. No, ei hätää, sukkien neulonnasta on aina jäänyt pieniä tai suurempia nöttösiä, joten pienen kaivelun jälkeen sinisen kirjavan Fabelin pariksi pääsi Opal Uni, kaunis yksivärinen ruskea sukkalanka.

Fabel osoittautui ihmeellisen riittoisaksi, raidallisten sukkien jälkeen lankaa oli vielä reilu nöttönen ja lopulta päädyin tekemään kahta sukanvartta samasta kerästä tyylillä "neulotaan lanka loppuun". Samaa periaatetta jatkoin ruskeankirjavan Fabelin kanssa, mutta kolmansiin sukkiin riitti Opalin ruskeaa lankaa enää varsiin ja teräosaan piti yhdistellä yksiväristä ruskeaa Fabelia. Jämälangat tuli tuhottua, mutta langanpäitä tuli pääteltäväksi huikeasti enemmän:)

Joten lopputuloksena on kuusi paria sukkia ensi talveksi - tai täksi kesäksi, jos säät kylmenevät.

Omaa silmääni tuo ruskean Opalin ja sinikirjavan Fabelin yhdistelmä miellyttää erityisesti.

Seuraavaksi pitäisi rykäistä kasa lapasia, täytynee kaivella jostain hyvä kiilapeukalon ohje.

Outi