Tänä vuonna tuntuu ufoilu-fufoilu tökkivän oikein kunnolla - ryijyn valmistuttua on käsityörintamalla ollut lievää matalapainetta ja jouduin oikein tarttumaan itseäni niskasta, että ufoiluprojekti edistyisi osaltani... Aikaisempina vuosina en muista vastaavaan ilmiöön törmänneeni, en vaikka keskeneräisyyksiä on ollut huomattavasti enemmän.

Joten arkistojen kätköistä päivän valoon pääsi Mystery Stole 3:n kaaviot. Tikuttelin aikani huivin toista päätä eteenpäin, jonka jälkeen neulominen alkoi tökkiä ja päätin piristää itseäni neulomalla huivin toistakin päätä - olisi taas jotain mielenkiintoista, kun joka tapauksessa kappaleet pitää silmukoida yhteen. Tuumasta toimeen, merinosilkit uudelle kerälle ja töihin. Kolmion mallinen aloitus eteni nopeasti ja pääsin kaaviosta toiseen ripeässä tahdissa. Ensimmäiset 150 riviä (+nurjat) menivätkin ihan mukavasti, kunnes karmiva totuus iski: seuraavat 50 riviä sisältävää kaaviota ei löytynyt mistään ja vaikka löytyisikin, niin toisessa päässä huivi olin jostain ihmeellisestä syystä loikannut oikein kunnolla: tottahan riviltä 150 siirrytään suoraan riville 200... Ja huivin toista päätä oli tuon loikkauksen jälkeen neulottu jo hyvä pätkä.

Tässä vaiheessa perheen pienimmät onneksi olivat jo unten mailla, koska muutoin sanavarastoon olisi kertynyt huomattava määrä lasten suuhun sopimattomia sanoja ja koirakin taisi siirtyä rauhallisempaan paikkaan jatkamaan nokosiaan. Kahden vuoden takaisen, helmiä sisältävän, mustan huivin purkaminen ei oikein tuntunut houkuttelevalta, joten päädyin tekemään toiseen päähän samanlaisen loikkauksen kuin aikaisemminkin. Saa nähdä mitä huivista tulee, itselle se taatusti jää jos ikinä valmistuu;) Kuinka pitkä suorakaiteenmallisesta hartiahuivista pitäisi tehdä??

Kun ufoilut tökkivät, niin on hyvää aikaa aloittaa jotain uutta: Easy Rippled Afghan ja sukat. Virkattu peitto on selvä mielenhäiriö, koska en varsinaisesti ole mikään virkkaaja, mutta täytyyhän niitä ufoja olla tulevaisuudessakin, jos vaikka huivi sattuisi valmistumaan:) Ja pienet miehet eivät tämän päivän 1,5-vuotisneuvolakäynnin perusteella ole enää niin kovin pieniä, joten täytyy huolehtia syksyn asustevarustelu ajoissa kuntoon... Joten ei mitään valmista, ei mitään mielenkiintoista, mutta ah, niin paljon lankahaaveita!

Viimeiseksi kuitenkin jotain ihanaa, jota en valitettavasti ole aikaisemmin ehtinyt bloggaamaan. Osallistun Ravelryssä suomalaisten Ravelry-vaihtoon ja tässä on pariltani ensimmäinen lähetys: aivan ihana matkakokoinen lyhyille sukkapuikoille sopiva puikkopussi (testattu, täydellisen hyväksi havaittu), 2,25 mm:n Knitpro:n sukkapuikot, suklaata ja Neil Gaimanin Coraline- äänikirjana. Ja aivan täydellisen ihanan väristä lankaa näytteeksi! Suurkiitokset ystäväni!

Ufon kimppuun,

Outi