Uudenvuodenaaton illanistujaisissa punainen Sandnesin Alfasta aloittamani lyhyt poncho (neulotun osan pituus on noin 45 cm, hapsut 12 cm) edistyi hyvin, 6 mm:n ja 7 mm:n pyöröpuikoilla työ sujui kuin lennossa kerästä toiseen. Ihanan pehmeän tuntuista lankaa eikä tuntunut lainkaan kutittavan paljastakaan ihoa (villaa ja mohairia). Eilen illalla leikkelin hapsuja ja lykkäsin hapsujen kiinnittämisen tähän päivään, koska se on ehdottomasti ponchon tekemisin ärsyttävin vaihe! Neuloin/virkkasin edellisjouluksi useamman verkkoponchon, mutta jostain syystä en itse syttynyt mallista, jota näki vähän joka puolella. Sen sijaan Sandnesin Alfa huuteli haluavansa ponchoksi jo lankakaupassa ja ohjekin oli jo olemassa, samassa Myssystä sukkiin-kirjassa, mistä edellisen postauksen lapasetkin olivat.

Toivottavasti huomenna olisi kaunis ilma, jotta saisin kirkkaamman kuvan ponchosta. Väri on oikeasti kauniin punainen eikä lainkaan noin synkkä kuin kuva valehtelee:)

Suunnittelin jo viime elokuussa aloittavani Apupupujen tekemisen Suomen Punaisen Ristin keräykseen, mutta joululahjakiireet työnsivät aloituksen tammikuulle. Joten tuumasta toimeen, niin Anselmi Apupupunen valmistui tänään, ystävänsä Bertan käpälä on jo luotu... Tein puput NiceFactor-blogin Marjan ohjeella pyörönä, jolloin ommeltavia saumoja jää mahdollisimman vähän. Lankaa Anselmiin ei kulunut kovinkaan paljoa, joten jotta jämistä pääsee eroon, täytyy tehdä koko pupulauma! Joka tapauksessa pupun neulominen keräykseen on erinomaisen palkitseva tapa auttaa! Yritin etsiä kokoelmistani ajatelmaa omalta SPR-aktiiviajaltani liki viidentoista vuoden takaa, mutta en löytänyt. Pääkohdiltaan ajatelma meni niin, että "ei minusta ole marssimaan suurten joukkojen edessä, mutta voin solmia kengännauhasi". Jos joku tunnistaa runon/ajatelman, niin olisin äärettömän kiitollinen saadessani sen kokonaisuudessaan!

Joten Bertta-pupua odotellessa ja uusia töitä edelleen miettiessä mukavaa alkanutta vuotta!

Outi