Neulojan vuotta rytmittävät mitä erilaisemmat tempaukset: on sukka-, lapas- ja pipokuukausia, Langatonta Lokakuuta, Lankahamstereita, erilaisia Ravelryn porukoiden pieniä tempauksia  kuten nyt huhti-toukokuun aikana keskeneräisyyksien selättäminen ja edessä olevat Kesäyön Hullutus ja olympialaiset, eikä tässä suinkaan ole kuin pikkiriikkinen määrä noita tempauksia. Mutta mikäs sen mukavampaa, yhdessä tekemällä tuntuu tulevan valmistakin sukkelammin:)

Joten kasasin kaikki keskeneräisyydet ja tartuin härkää sarvista... Elizabeth Zimmermannin vauvannuttua mukaillen on Pamela Wynne luonut ohjeen February Lady- neulejakkuun. Ylhäältä alas neulottavassa jakussa ei jää kuin langanpäiden ja nappien ompeleminen viimeistelytöiksi ja Cascade 220 Heathers -lanka sammaleen sävyisenä neuloutui nelosen puikoilla kuin itsestään, ei tätä lankaa turhaan kehuta! Ainaoikeaa ja simppeliä pitsikuviota, tykkään kovasti. Napeiksi osuivat helmiäisnapit, mutta toivoisin tähän puisia nappeja, täytyy kirjata ostoslistaan jahka pääsen "isoon kaupunkiin" nappikaupoille;)

Oma sukkalaatikkoni kaipasi täydennystä, malliksi arpoutui Evelyn A. Clarkin Go With the Flow -sukat kirjasta Favorite Socks. Ihan peruspitsisukat, kavennuksia ja langankiertoja, mutta lankavalinta ei kyllä ollut onnistunut. Lankana on Novitan aloe vera Nalle, joka tuntui tosi höttöiseltä ja karvaiselta eikä sukantekeleen marinointi neulekopassa ainakaan parantanut pintaa... Samanlaista ongelmaa oli jo edellisen postauksen vihreiden sukkien kanssa, mutta tämä sininen tuntui olevan ihan omaa luokkaansa:( Lahjaksi en kehtaisi laittaa näin nukkaisen näköisiä sukkia. Puikkoina oli 2,5 mm ja lankaa meni 98 grammaa, inan täytyi toisesta kerästä jatkaa.

Piilevä virkkailija nosti päätään tällä kertaa törmätessään Ravelryssä kiinnostavan näköiseen pintastruktuuriin - oli ihan pakko kokeilla miten tuo pinta syntyy! Onneksi ohjeen ylöskirjoittaneen Tintin blogista löytyi kuvallinen ohjesarja, jota tavaamalla pääsin kärryille Tyynen patalapun virkkkamisesta. Tuohon olisi ohjeen mukaan kuulunut vielä reunuspitsikin, mutta laiskuus iski ja pannunalusena se toimii ilman pitsiäkin. Kiva pikkuprojekti, johon kului 2,5 mm:n koukulla 42 grammaa puuvillajämiä. 

Nyt, hetki ennen kesäyön hullutuksen alkua, on ankarana tavoitteena saada miehen villapaita valmiiksi - johan se tuolla korissa on viime elokuusta asti roikkunut - ja yksi sukka paritettua... Isoäidin neliöpeitto saa jäädä ikuisuusprojektiksi, ranne ei oikein pidä pidemmistä virkkuusessioista. Pikkuhiljaa isoon rottinkikoriin on kertynyt erilaisia lankakeriä, uusia ja vanhempia, jämiä ja isompia määriä. Seuraavaksi pitäisi kaivella puikkoja ja ohjeita, haaveena olisi tehdä junioreille neulepaidat ja sitten muita pieniä tarpeellisia juttuja: sukkia, lapasia, pipoja, ehkä lasinalusia yms. Pitäähän tulevien viimeistelytempausten materiaalit varmistaa;)

Outi