Ene's Scarf edistyy oikein mallikkaasti alku hankaluuksien jälkeen, joten toivottavasti saan sen joskus valmiiksi. Olen jo haaveillut kääriytyväni siihen syksyn viiletessä ja sateiden ropistessa ikkunaan, sillä sadepäiviä alkaa tulla jo ikävä: pihanurmi alkaa olla ruskean sävyinen, marjapensaiden lehdet kellastuvat ja omenapuut eivät näytä kovin edustavilta... ja sateisella säällä voi hyvällä omalla tunnolla istua television ääressä neulomassa! Helteellä tuntuu hassulta istua sisällä neulomassa, vaikka a) sisällä on viileämpää, b) aurinko polttaa hipiäni suojakertoimista huolimatta ja c) koiraakaan ei viimeaikoina ole ulkoilu kiinnostanut.

Eneen varaamani vihreä Nalle-kerä on osoittautunut sekä natisevaksi että epämukavan tuntuiseksi ja viime aikoina myös solmuiseksi. Yleensä aloitan kerän sisältä ja se on useimmiten varsin toimiva ratkaisu, mutta Nallessa lanka ei kulje kerän sisältä ilman takkuilua. Milloin saa selvittää solmuja, milloin lankaa on jatkettu solmimalla... loppujen lopuksi kerein yli puolen kerää uudelleen, ei mene enää hermot:) Onko kukaan muu tuskaillut vaaleanvihreän Nallen kanssa? Taidan aloittaa jonkun toisen työn Enen rinnalle, sellaisen jonka lanka ei tee neulojalle kiusaa...ehkä sukat Lana Grossan sini-vihertävästä Meilenweit Cotton Fantasystä. Malliksi sopisi joko Ulla-neuleen Laine-sukat tai Lichen Ribbed Socksit Knitting Vintage Socks-kirjasta. Sukkalandia-blogissa on kyseisellä mallilla tehty ainakin kahdet kivat sukat. Ja se malli olisi kirjassa seuraavaksi, jos järjestyksessä etenisi kannesta kanteen...

Koska neulerintamalla ei ole Eneä lukuunottamatta mitään esiteltävää, niin lopuksi otos yhdestä etupihan kukkapenkin kaunistuksesta eli Mirato-ruususta: kuivuudesta huolimatta ruusu kukkii runsaasti ja selviää ihmeen hyvin talven yli ilman sen suurempia suojauksia.

Salainen Neuleystävä 2006 pyörähti käyntiin ja olen jo innolla suunnittelemassa, miten ilahduttaisin omaa ystävääni. Pientä elonmerkkiä olen jo antanut, mutta mitä seuraavaksi? Sitä ei muuten esitelläkään täällä!

Outi