Jaywalker-sukkien malli on periaatteeltaan yksinkertainen, mutta silmukoinnista meinasi todella tulla peikko Fufoiluun. Vaikka ystäväni näytti lähes kädestä pitäen viime viikolla miten sukan kärkisilmukat päätellään silmukoimalla, niin enhän minä hatarapää sitä eilen illalla myöhään muistanut... vaan purin ja yritin uudelleen vaikka kuinka monta kertaa. Kudin jäi yöpöydälle odottelemaan seuraavaa päivää ja pirteänä heti työpäivän jälkeen iskin uudelleen neulalla ja langalla varustettuna silmukoiden kimppuun, tällä kertaa melko tyydyttävin tuloksin. Uuvutusvoitto, voisin sanoa:)

Koska ulkona on 29 astetta lämmintä, niin en aio esitellä valmiita sukkia jalkaan vedettynä, vaan sievästi pihapöydän päällä. Tuuli meinasi muutamaan otteeseen viedä liinan mukanaan! Lankana oli siis Opal Yarnin Prisma, jota kului arviolta noin 60-70 grammaa, puikot olivat 2,5 mm.

Keskeneräisiä ufoja on Jaywalkerien jälkeen kaksi: Novitan Butterfly-langasta paita, josta puuttuu kyynärpäämittaiset hihat ja osa etukappaleesta. Tämä ei ole mitenkään ufojen ufo, vaan on aloitettu joskus maaliskuun puolivälissä, jos muistan oikein. Kristallipalloni ei näytä esteitä tämän työn valmistumiselle, lankaa on runsaasti jäljellä, välillä kadoksissa ollut palmikkopuikko on löytynyt (eikä sitä tarvitse korvata tulitikulla kuten mökillä tein...) ja motivaatiotakin saattaa löytyä.

Mutta, mutta jotta homma ei kävisi liian helpoksi on jäljellä ufojen ufo: Tennessee-neule vuodelta käpy. Varsinaisia esteitä sen valmistumiselle ei ole, mutta jäljellä on toinen hiha ja hirvittävä määrä pääteltäviä lankoja. Kaiken kukkuraksi paidasta on tulossa järkyttävän suuri... hieman kyllä pohdiskelin, että pienentäisin sitä saumurilla, mutta todennäköisyys epäonnistua taitaa olla aika suuri. Neuletakkia siitä ei ainakaan tule!

Toisaalta, kesäkuumalla voi olla ihan mukava välillä neuloa muutakin kuin villasekoitelankoja ja palkintonahan on uusia lankoja odottamassa... Siis tuumasta toimeen!

Aurinkoisia päiviä!

Outi